sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kutsutut ja kutsumattomat vieraat...

Rakastan eläimiä,
olivatpa ne sitten kutsuttuja tai kutsumattomia....
Saatan istua ikkunan ääressä äärettömiä aikoja 
seurata oravaperheen touhuja ja
pähkinöiden piilottelua.
Tai niin no...ehkä myyrät voisivat kaivautua
vaikkapa naapuritontille...

Myyrät ovat välillä ongelma,
kun takapihaa reunustaa
naapurin Maajussin viljelty peltomaa
 ja muita tontin reunoja
ympäröi metsä,
joten metsän eläimiltä ei voida välttyä mitenkään.
Myyristäkään ei varmasti koskaan
 päästä kokonaan eroon...


 

5 kommenttia:

  1. No oletpas onnistunut kuvaamaan lemmikkisi. Minä olen 25 vuotta yrittänyt ottaa ylihemmotelluista kurreistani kuvia, vaan aina menee joku pieleen. Minä pidän kaiksita eläimistä, vaan en tajua, mitä virkaa on punkilla...Meillä asua kallion kolossa lumikko, lintuja pesii paljon, metsäjänis viihty suven lehdossamme, kurret saavat nyt vapulta tottua ravintolansa sulkemiseen...

    Tuo koiruuden relaxoitunut lepokuva on ihan huippu;-)

    Minulta tulee vapun jälkeen kirja, joka liittyy tähän aiheeseen eli ns. luontpihaan, joss viihtyvät muutkin kuin ihmiset ja pari puskaa.

    VastaaPoista
  2. Vekkulit eläinkaverit sulla siellä :) Ja tuo bannerin kuva tuosta syreenistä.. Ihan ehdoton lempikukkani, tuoksuva ja ihana!

    VastaaPoista
  3. On sulla ihana piha! Varsinkin ruusut, iirikset ja nauhukset on mun mieleen. Minä istutin joskus nauhuksia penkkiin ja seuraavana kesänä sieltä ei noussut mitään... mikähän ne nappasi suuhunsa?
    Mikä kukka on valkosessa kollaasissa vasemmalla, sellanen kellonmallinen? Tosi upea.
    Olin koko päivän pihalla, keräsin kuivuneet kukat pois penkeistä ja vähän haravoin pihaa. Kyllä oli kivaa, aurinko jo lämmitti vaikka oli tuultakin. Kevätsiivous-terveisin Eeviregina

    VastaaPoista
  4. Teillä on aivan ihana piha!! :) Niin ihanan runsas ja rehevä,kauniita kukkasia ja kuunliljat niin nätit!*huokailee* Voin vain tuollaisesta haaveilla... ;)
    Alan lukemaan tätäkin blogia!

    VastaaPoista
  5. Voi ihanaa oravaista! Sydämeni sulaa aina kun näen ihania eläimiä, suorastaan tuntuu kuin rinnassani jokin väpättäisi kiivaaseen tahtiin :)

    Ystävät jaksavat ainaa pitää minua hieman hassuna, kun pidän jopa karvamadoista ja kaikesta muusta pienestä mönkijästä. Mielestäni ne vain kertakaikkiaan ovat osa kaunista luontoamme.

    Välillä ollessani lenkillä, huomaan keskellä autotietä kököttävän sammakoita tai karvamatoja, jotka sitten käyn siirtämässä tien reunaan etteivät liiskannu.. :)

    VastaaPoista

Jätä pieni viesti käynnistäsi...